|
Ihmeparaneminen, 2011-12 hiili nepalinpaperille liimattu puuvillakankaalle 190x 240cm |
|
Kohinoor leijuu gallerissa kun ripustan näyttelyä. Galleristi tuskailee
fiksatiivin hajua vaikka suihkutin sitä tunteja sitten aamulla
työhuoneellani. Ainetta voisi vaikutuksesta päätellen käyttää
kloroformin korvikkeena.
Itse hieman flunssaisena ja pää pyörällä sain vääntää töitä väsymyksen rajamailla.
Näissä hommissa kun ei sairaslomaa voi itselleen antaa näyttelyä
edeltävinä päivinä, varsinkin jos piirustukset kaipaavat vielä
virittämistä, loppusilausta.
|
Yleisnäkymää |
|
Vasemmalta Hidas Koira, ulkona reipas kävelijä ja oikealla Vieremän Koitto |
Avajaispäivän aamuna ei
tyrmäävää fiksatiivin hajua enää ole, ja luonnonvalo kylpee
galleriatilassa valaisten työt tavalla, jota keinovalo ei ikinä voi
korvata. Hetki jolloin näkee näyttelyn valmiina on palkitseva.
|
Pelastajakoira pelastaa nyt kadullepäin |
|
Ihmeparaneminen ja Veivareita ja korentoja |
|
Kanttarellimaa, 2012, 90x200 |
Teosten
nimetkin on tällä kertaa etukäteen mietitty ja voi mennä kotiin
lepämään muutamaksi tunniksi, lähinnä konkretisoimaan väsymystään.
Tekisi mieli jäädä sänkyyn, mutta omiin avajaisiin on mentävä vaikka pää
kainalossa.
Avajaisissa ei väsymystä huomaa, sali on
täynnä väkeä ja tunnelma on hieno. Vasta illalla meinaan nukahtaa
ravintola Sampon ruokapöytään parin viinilasillisen jälkeen. Kymmeneltä
kotiin omista avajaisista, en olisi uskonut.
|
Jäätymisraja, 2012, 189x150cm, kollaasi |
|
Lähentely-yrityksiä laajenevassa maailmankaikkeudessa, 2012, 50x65cm |